Tänään oli lepopäivä, kun polvi hieman vihoitteli. Päätin sitten lähteä vähän katselemaan maisemia ja poikkeamaan Utsjoella. Että sellainen lyhyt piipahdus tuonne 150 km päähän.
Kävin samalla retkellä Giisassa kahvilla. Ihan hieno paikka, kahvi oli vahvaa ja itse leivotut munkit todella maukkaita ja herkullisia. Tällä hetkellä nimi voi viitata egyptiläisestä paikasta tuttuun nimeen, mutta tarkennettakoon, että kyseessä oli oikeasti Utsjoella oleva Giisan kylätalo, jossa on matkahuoltopiste, kahvila, kirpputori ja nettipiste.
Paluumatkalla piti poiketa vanhalla tiellä. Utsjoelle johtavan 4-tien linjausta on jonkin verran paikoitellen muutettu. Vanhan reitin varrella on yksi kohta, jossa olen joskus kolmisen kymmentä vuotta sitten ollut kenttäaamiaisella. Onpa siitä vielä muutamia kuviakin tallella. Vanhaa tieosuutta ei pääse ajamaan enää läpi, mutta leiripaikkaan asti tie on vielä käytettävissä. Haikea tuulahdus menneestä, vanhasta hyvästä ajasta tuli mieleen.
Lopulta päivän päätteeksi pääsin takaisin leiriin, jonne oli tullut vieraita vuosien takaa. Siinä sitä nuotiolla grillailtiin iltapalaksi villisianmakkaraa ja juteltiin menneitä.
Huomenna on taas vuorossa työpäivä, jos polvi sen sallii. Näyttäisi siltä, että aamulla vaskataan alkuviikon kaivaukset. Katsotaan sitten, onko tullut kultaa talteen. Paikka näyttää vähän hiipuvalta, joten toiveita ei nyt niin hirveästi ole.
(Siirretty teksti toisesta blogista.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti