11. päivä
Tänään oli jälleen lepopäivä, paitsi mitä nyt piti liiton valtauksella poiketa jutustelemassa. Tunnustan, poikkesin pari vaskoolillista koittaan yhdestä montusta. Kivilajit tuntuivat kovin erilaiselta ja kvartsi oli selvästi terävämmin lohjennutta. Pyöreitä tai kuluneita pintoja kivissä oli tosi vähän - painvastoin. Tuo tuli selväksi siinä vaiheessa, kun luulin liiskanneeni imemiset hoitaneen hyttysen, mutta selvisikin, että kyse oli kvartsin viiltäåmästä haavasta.
Jokivesi oli kymää. En tarkoita kylmällä mitään sellaista jäävesiautomaatista saatavaa vettä, vaan kylmää siinä mielessä, että parissakymmenessä sekunnissa oli joessa liotettu haava umpeutunut.
Kuuntelin uutisia ja mielessäni totesin valinneeni loman ajankohdan ja sijainnin kohtalaisen hyvin. Täällä on ollut sellaista +18 - +23 C päivälämpötilaa, joka eroaa selvästi tuosta +25 - +30 C helteistä. Ja jos tuo lämpö vaikuttaa liialta, niin +4 - +8 C jokivesi kummasti viilentää oloa. Puolikuutiota maata rännin heitettyä on viilentävää vaskoolata pari kertaa suoraan, koska saa liottaa jalkoja tuossa vedessä. Siinä sitä ekologista ilmastointia jäähdytykseen, ja samalla olet voinut saada jopa gramman kultaa ja olet nostanut infarktiriskiä ehkä vain kaksinkertaiseksi.
Huomenna onkin sitten viimeinen urakka tähän rännilliseen. Tuntuu, että tuosta paikasta sato hiipuu, joten tämä rännillinen ratkaisee paljonkin. Nyt kuitenkin lepoa niveliin ja kipeisiin paikkoihin, joissa en tiennyt olevan edes paikkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti