Tervaa ei varsinaisesti "polteta", vaan sitä saadaan tervaksista puuta kuumentamalla. Menetelmää sanotaan kuivatislaamiseksi, mutta tarkempi ilmaus on pyrolyysi. Siinä ainetta kuumennetaan ilman palamista, jolloin isot molekyylit pilkkoontuvat ja siitä muodostuva ja kuumuudessa notkeentuva terva valutetaan ulos keruualtaaseen.
Tervamiilussa, eli siinä perinteisessä maahaudassa tehtävässä poltossa, on mukana poltettavaa puuta. Siinä estetään hapen pääsyä palamiseen, jossa myös tervapuut palavat jossain määrin. Käyttämässämme tynnyripoltossa tervaksiset puut ovat tynnyrin sisällä, ja sitä kuumennetaan ulkoapäin.
Kaikki siis alkaa siitä, että ensin tervaksiset puut pienennetään sopivaan kokoon. Tässä käytetään tervaskantoja, joita pilkotaan hydraulisella giljotiinilla:
Pilkotuissa puissa on enemmän pintaa, jonka kautta terva pääsee ulos, ja niiden latominen tynnyriin on helpompaa. Lisäksi ne saadaan tiiviimmin, jolloin samalla kertaa voidaan tehdä isompi erä kerralla. Toki astiaan pitää jättää ilmatilaa, koska kaasuuntumiselle pitää myös olla tilaa:
Kun tynnyri on sopivan tynnyri on saatu täyteen tervaksista, pitää luukku tiivistää. Koska siinä lämpötila on suhteellisen kova, siinä pitää käyttää palamatonta eristettä:
Lopulta kansi nostetaan paikalleen ja pultataan tiiviisti kiinni, ettei luukusta pääse hapekasta ilmaa sisälle:
Lopulta voidaan tehdä pieni esilämmitys, jolla nähdään kannen tiiveys. Jos tässä vaiheessa vielä vuotoa löytyy, niin tynnyri ei ole vielä liian kuuma korjailuun:
Seuraavana päivänä aloitetaan varsinainen poltto. Se aloitetaan ensin lämmittämällä tynnyriä noin 200 °C lämpöön parin-kolmen tunnin ajaksi:
Tuona aikana puusta irtoaa kosteus ja tervaan kuulumattomia liuottimia, kuten asetoni ja tärpätti. Niillä on matala kiehumispiste, joten ne poistuvat ensin tynnyristä.
Tynnyristä kaikki tulee pois vain yhtä, sen alaosasta lähtevää putkea pitkin. Sitä kautta poistuu kaikki kaasut ja niiden mukana myös terva:
Tynnyrissä on pieni paine kaasujen laajentumisesta, mutta se on varsin pieni: se on jopa pienempi kuin mitä auton renkaassa normaalisti käytetään.
Kaasu lähtee tynnyristä tässä vaiheessa vielä noin 200 °C lämpöisenä, mutta kuljettuaan muutaman metrin verran kaasu jäähtyy ja on lopulta putkesta tullessa noin 100 - 150 °C. Kaasu ohjataan keruuastiaan, jossa terva jäähtyy ja tiivistyy nesteeksi, kun taas muut kaasut - lähinnä vesihöyry ja hiilioksidit - vapautuvat ilmaan:
Terva lopulta tiivistyy astiaan ja voidaan kauhoa melko juoksevana nesteenä pois selkiytymään:
Kun terva on jäähtynyt hieman, se voidaan lopulta kaataa kanistereihin sen mukana, miten monta litraa asiakas haluaa.
Noin kolmen - neljän tunnin polton jälkeen lämmitystä lisätään niin, että tynnyrin lämpö nousee 400 - 450 °C asti. Tällöin tervan tulo nousee selvästi, ja koska vesi ja tärpätti on poistunut siitä, niin tuleva terva on hyvää luonnon tuotetta:
Kaikkiaan poltto kestää 10 - 12 tuntia, ja sinä aikana puolentoista kuution tervakannoista saadaan viitisen kymmentä litraa tervaa. Jonkin verran enemmänkin tulisi, mutta lämmitykseen käytettävä puumäärä kasvaa, joten kulut nousevat ja toimina ei enää ole kannattavaa.
Tervaa voi sitten käyttää melkein mihin vain. Terva on parhaimpia puunsuoja-aineita, ja luonnonterva kuivuu muita öljytuotteisiin verrattuna nopeammin. Itse käytän tervaa pulteissa, koska se toimii kuin kierreliima, mutta koska se estää ruostumisen, niin pultit saa vielä auki ja irti helpolla.
Niin, ja toki tuosta tulee vielä niitä tervahiiliä. Ne saa tynnyristä vasta parin päivän päästä, kun se ensin jäähtyy. Tervahiilillekin löytyy käyttöä: ne hehkuvat tavallisia grillihiiliä kuumempana, joten sepät käyttävät niitä mielellään.
Ja tietenkin hiilet antavat tavalliseenkin grillaukseen oman aromin, kun niitä kourallisen musertaa kuumien hiilien päälle. Siitä tulee miellyttävä tuoksu ympäristöön, ja lopuksi vielä tämä luonnon tuote auttaa vielä yhdellä tavalla: tervan tuoksu on yksi parhaimmista ekologisista ja toimivista hyttyskarkottimista.
On se monipuolinen ja ehdottomasti aito luonnon tuote!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti