Purtavaa

Niinhän siinä kävi, mitä epäilinkin kokemuksella: ensimmäinen aamu ja sitä tuli nukuttua kaksitoista tuntia. Kun sitä viimein herää puoliin päiviin, niin siinähän sitä onkin päivää mennyt jo hyvään tarkoitukseen. Mutta onhan toki muistettava, että edellisenä yönä urvahdin vain pari tuntia auton penkillä, joten univelkaa on tullut vain makseltua.

Ensimmäinen vilkaisu ulos ja, en nyt niin tiedä yllättikö näkymä, mutta luntahan siellä satoi. Teknisesti ottaen minulla on tällä hetkellä talviloma, mutta en toki edellytä säiden vastaavan lomalajia.

Kuitenkin pääsin kioskin kahvin jälkeen joelle kasaamaan varusteita. Sain tarvittavat työkalut mukaan kassiin ja vietyä paikalle. Rännille löytyi mukava paikka ja sitä sitten aloin kokoamaan. Ja kas, siinä vaiheessa huomasin, että olisi tietenkin voinut ladata akkuporakoneen akut, koskapa vain pari 40 mm ruuvia sai jotenkuten paikalleen. Luvassa oli vielä useampia 80 mm ruuveja, joten en niitä alkanut käsinkään vääntämään, ja niinpä tämän päivän agenda oli sitten tässä. Nyt akut ovat jo latauksessa huomista varten.

Päätin lähteä vähän katsomaan paikallista tervanpolttoa. Siellä oli polttoastian siirto menossa. Tai oikeammin vain kääntö, koska ulostulon aukko ei ollut talven jäljiltä ihan alakodassaan. Muutaman sentin ylempänä oleminen jätättää pohjalle useamman litran tervaa, mikä ei tule ulos, vaan menee lopulta hukkaan.

Ja päivän paras osuus oli tienkin kunnon nokipannukahvit.

Tuolta lähtiessä oli vielä aikaa, joten aloin siivoamaan leiriä. Siihen on muutama vuosi sitten tuotu polttopuita, jotka ovat ajan kanssa painuneet pehmeään pintaan sisään. Osa puista on jo lahoja, joten paremman puutteessa päätin purkaa läjän pois ja pinota jotenkin kelvolliset siihen viereen.

Läjän alla on suojapressun kulma, jota ajattelin etsiä, koska siitä saisi läjän liikkeelle helpolla. Hyvähän sitä oli etsiä, kunnes käteen tarttui jotain. Ja toinen. Ja lopulta leegio oli kädessä kiinni. Muurahaisia. Ja ne purivat kättä. Isoimmat olivat reilun sentin mittaisia. Ja oli niillä puruvoimaa ja intoa kuin esimerkiksi jalkapalloilijoilla.

Ensiksi tietenkin piti saada puolustajat poistettua käsistä, mutta onneksi autossa on pesuaineita ja puikko kortisonia aina tällaisia tapauksia varten. Punotus lopulta hellitti ja päästiin vastaiskuun.

Puukasaan oli näemmä tullut alivuokralaisia. Valitettavasti pressun siirtäminen oli jo hajottanut jo koko asumuksen, joten häätö oli käsittääkseni tapahtunut jo. Helppoahan sitten oli loppuläjä perata ja niinpä sitten puista tuli pieni pino leiripaikan tulisijan lähettyville.

Vanhan saunan paikkeilla on vielä jokunen kottikärryllinen klapeja. Huomenna voisi ahkeroida ne tuohon samaan pinoon, niin siitä sitten voisi aloitella kynsitulien pitoa tauoilla. Samallahan sitä voisi vaikka makkaraa paistella. Kaikki tämä sillä ehdolla, että sää poutaantuu.


JK: Tuohon oikeaan laitaan on tullut linkki 2014 kuviin. Laittelen niitä sinne, enkä koita kikkailla niitä tekstin joukkoon, ellei se informatiivisuuden vuoksi ole ehdottoman välttämätöntä.